Kauppakeskusten liikennejärjestelyjen suunnitteluopas

Abstract

Suomessa oli vuonna 2008 63 kauppakeskusta, joista valtaosa sijaitsee keskusta-alueilla. Tuoreen selvityksen mukaan tulevissa hankkeissa tilanne on toinen. Kauppakeskushank-keiden koko on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa, mikä ajaa kauppakeskuksia pois keskusta-alueilta. Tällaiset kauppakeskukset nojaavat vahvasti henkilöautoliikentee-seen, mikä lisää liikennettä ja kasvattaa päästöjä. Erittäin suuret, yli 60 000 kerros-m2:n kauppakeskukset vaativat paljon pysäköintitilaa, ja sesongit ja ruuhkahuiput kuormittavat lähialueiden katuverkkoa. Kulkumuotojakaumaan vaikutetaan jo maakuntakaavatasolla. Kauppakeskuksen sijainti ja konsepti vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka moni asiakkaista saapuu ostoksille autolla. Kauppakeskukset tulisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tukemaan ja tiivis-tämään kaupunkirakennetta. Vanhemmat, keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset kärsivät huonoista liikennejärjeste-lyistä erityisesti pysäköinnin ja huoltoliikenteen osalta. Tilat ovat ahtaita ja huonosti jäsen-neltyjä, mikä johtaa vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin, ja vähimmilläänkin asiakkaan är-syyntymiseen. Osana tätä diplomityötä 11 kauppakeskukseen lähetettiin kysely koskien niiden liikennejär-jestelyitä. Vastaukset tukivat aikaisempia käsityksiä: vanhempien kauppakeskusten pysä-köinti- ja huoltotilat koetaan ahtaiksi, keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevissa kauppa-keskuksissa käydään pääasiassa henkilöautolla ja joukkoliikenteellä saavutaan ostoksille sinne, mihin on hyvät yhteydet. Kävely ja pyöräily ovat vahvoja kulkumuotoja kaupunki- ja aluekeskustoissa. Usein pysäköintialueet mitoitetaan tiukasti ja huoltopihat halutaan pitää pieninä, jotta kaup-pakeskukseen saataisiin mahdollisimman paljon vuokrattavaa liikepinta-alaa. Diplomityös-sä esitetyt mitoitusohjeet liikennejärjestelyjen suunnitteluun on koottu vastausten ja ole-massa olevien ohjeiden pohjalta nimenomaan kauppakeskuksen käyttäjiä, asiakkaita, aja-tellen. Kun liikkumisympäristö on asiakkaalle miellyttävä, käynnistä jää positiivinen mieliku-va ja kauppakeskukseen saavutaan mielellään uudelleen. Kellaripysäköinti on paras ratkaisu kauppakeskuksille. Yleisiä autopaikkanormeja ovat 1 ap / 35 kerros-m2 päivittäistavarakaupoille ja 1 ap / 50 kerros-m2 muille liiketiloille. Työssä suositellaan autopaikan leveydeksi 2,7 metriä. Pysäköinti tulisi järjestää vinopysäköintinä. Kauppakeskuksen ympäristön tulee olla esteetön. Etäisyyden pysäkiltä kauppakeskukseen tulisi olla alle 400 m. 1 pyöräpaikka / 100 kerros-m2 on yleinen normi liiketiloille, mutta tä-hän ei nykyisissä kauppakeskuksissa päästä. Pyöräpaikkojen määrää tulisi tarkastella matkatuotoslukujen pohjalta.